Ethän halua kuulla paluumatkasta? paluumatkat eivät yleensä ole kiinnostavia. Ylitin rajan vaikeuksitta. OUTSIDE!-miestäkään ei näkynyt paikalla. Postikonttorin tyttö pelasi edelleen pasianssia tietokoneella.

Viimeisellä portilla, ennenkuin pääsin ”vapauteen”, virkailija tinkasi että missä vaimo on? No voi helevetti pitääkö siitäkin tehdä tulliselvitys, mihin on naisensa hukannut? 

Taisi olla huumorimiehiä.

Mitä opin tästä matkasta, muuta kuin että vihaan vuoria, moottoriteitä ja lentokenttiä? Ehkä se selviää myöhemmin. Tai jos istuisin vielä lähiökuppilan baaritiskillä, voisin heittää aiheesta asiantuntevia kommenttja, sehän se tärkeintä.

Nyt on aika ”hyvän sään aikaan” palata suomeen. Harmi ettei säät suosineet matkaa, tosin en mihinkään Californiaan ollut menossakaan. Mutta jos nyt kiirettä pidän niin voin ehtiä vielä Deep Purplen konserttiin.

TomTom eli omaa elämäänsä, teillä tietymättömillä, huudellen välillä sekavia.

Se ei tiennyt tästä maailmasta mitään.

Yhdellä rajanylityspaikalla meinasi katto madaltua puolisen metriä. Oli senverran ahdas portti. Olisikohan nyt sitten saanut lauttamatkan halvemmalla?

16.11. Maanantai. Suwalki, Puola.

Rakas matkapäiväkirja. Tänä aamuna heräsin samalla Lidlin parkkipaikalla kuin lokakuun alkupuoliskolla. Ympyrä on sulkeutunut. Vai teinkö koko matkaa? Näinkö unta vain?

Jokatapauksessa kävin ostamassa jugurttia, nyt se oli jugurttia. Aurinko ei paistanut tänä aamuna.

Jälkikirjoitus.

Ehdin kuin ehdinkin Purplen konserttiin, vaan entisen makkaratehtaan akustiikka oli sitä luokkaa että piti lähteä kesken pois. Itketti kuunnella vanhaa idolia sellaisessa äänikakofoniassa.

Mutta matkan viimeisessä etapissa Tallinnassa ajattelin viettää pari päivää. Löytyi halpa hotellikin. 16 euroa yö sisältäen aamusaunan ja uinnin. Allas tosin oli n. metrin mittainen, joten se uintipuoli jäi hieman. Ei siinä mitään. Parkkeerasin auton keskelle kaupunkia autoja täynnä olevalle maksulliselle Europark-parkkialueelle. Rahtasin tavarat hotelliin ja lähdin varaamaan laivalippua. Palatessa huomasin että autoon oli murtauduttu. Etuoven lukko sökönä ja sisätilat mullinmallin. Onneksi ehdin raahata omaisuuteni turvaan. Vakuutusyhtiöt ovat luokitelleet Viron roistovaltioiden joukkoon kuuluvaksi, joten vakuutuksen omavastuu on kaksinkertainen. Niin että oikein hyvä päätös matkalleni